Uljas, uusi Länsisatama

Janne Tähtikunnas (janne.tahtikunnastryry.fi), 9.1.2018

Aivan kuin se oli olisi aina ollut siinä. Niin hyvin Helsingin Länsisataman uusi terminaali on ottanut paikkansa vilkkaan sataman ytimessä. Sen muoto on luotu palvelemaan toimintaa, vaikka arkkitehtuurista ei ole tingitty piiruakaan.

Länsisataman uusi matkustajaterminaali avautui helmikuussa. Terminaalin kautta tulee kulkemaan vuosittain noin 4-5 miljoonaa lauttamatkustajaa, joten suunnittelun lähtökohdaksi määrittyi matkustajavirtojen sujuva ja tehokas palvelu. Samalla haluttiin luoda tyylikäs ja omaleimainen portti vastaanottamaan Helsinkiin saapuvia matkustajia.

- Oli täysin selvää, että arkkitehtuurin on oltava korkeatasoista. Tästä ei myöskään tingitty, toteaa Helsingin Satama Oy:n teknisten palveluiden kehityspäällikkö Ari Parviainen.

Ja kaunis uusi terminaali todellakin on, vaikka jollekin auringossa välkehtivät julkisivut ja maata kohti kaarevasti taipuvat kyljet saattavatkin tuoda mieleen rantaan ajautuneen merihirviön. Kestävän, viitisen milliä paksun, polttomaalatun merialumiinin lisäksi julkisivua verhoavat suuret lasipinnat. Katto on kaksoiskaareva ja tehty konesaumatusta alumiinista.

Sataman laajennus on saanut runsaasti huomiota julkisena rakennushankkeena, joka alitti aikataulunsa ja budjettinsa. Tämä onnistui, vaikka aikataulu oli jo valmiiksi hyvin tiukka.

- Alkuperäistä rakennusurakan aikataulua tiukennettiin matkan varrella noin kuukaudella, koska Helsinki-Tallinna-reitille tuleva uusi alus oli tulossa varustamolle liikenteeseen ennakoitua aiemmin, Parviainen sanoo.

Uuden terminaalin rakentaminen alkoi marraskuussa 2015. Tuolloin rakennusalalla oli jo nähtävissä markkinan kuumentumista ja resurssipulasta olisi saattanut koitua pullonkauloja.
- Projektinjohtourakoitsija YIT hoiti tilaukset etupainotteisesti, minkä ansiosta saimme kaikki aliurakat ja toimitukset ajoissa, kiittelee Parviainen.

Keskellä jatkuvaa rakennustyömaata

Rakentamisen aikana satama toimi koko ajan normaalisti ja lisäksi työmaan lähituntumassa jatkui Jätkäsaaren uudisrakentaminen niin toimitalojen ja suuren hotellin kuin asuinkerrostalojen ja katujenkin osalta. Tämä toi melkoisia lisähaasteita työmaan liikennöinnille.

- Sekä uuden terminaalin ajolinjojen että työmaaliikenteen järjestämiseen saimme onneksi tukea sataman omalta liikennesuunnittelijalta. Pystyimme rakentamaan suunnitelmien mukaan, vaikka esimerkiksi laivoista virtaava autoliikenne piti ohjata työmaan poikki, toteaa PES-Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Tuomas Silvennoinen.

Niukka tila toi suunnittelulle omat haasteensa. Terminaali on sijoitettu kapealle niemelle siten, että laivat voivat kiinnittyä laituriin terminaalin molemmin puolin.

- Laivaan vievien ajoväylien väliin jäi melko ahdas suorakaide. Tilaa saatiin lisää, kun matkustajien odotushalli nostettiin liikenneväylien yläpuolelle ja käännettiin poikittain. Nyt ajoneuvoliikenne pääsee kulkemaan sujuvasti rakennuksen ali. Ja odotushallista on vain lyhyt kävely laivaan, Silvennoinen sanoo.

Mallinnus tuki yhteistä suunnittelua

Tiukassa rytmissä eteneminen onnistui, kun yhteiset tavoitteet sovittiin selkeästi heti projektin alussa.

- Kaikki tiesivät omat tehtävänsä, eikä ollut ristiriitaisia tavoitteita. Tämä oli erinomaisen projektijohdon ansiota. Rakennuttaja antoi kaikkien myös hoitaa oman tonttinsa. Yllätyksiä tulee matkan varrella aina, mutta tässä projektissa niistä päästiin eteenpäin saman tien, Silvennoinen toteaa.

Swecon rakennesuunnittelijat käyttivät suunnittelussa Tekla Structures -ohjelmistoa. Koko kantava rakennusrunko tehtiin mallintaen, ja myös paikallavalujen raudoitukset mallinnettiin perustuksissa. Mallinnuksen ansiosta geometrisesti vaikeat kohdat saatiin toteutettua tarkasti ja kerralla oikein.

Yksi tällainen oli geometrisesti haastava, katon harjan kohdalta kahteen suuntaan kaareutuva rakenne. Katto on toteutettu teräsristikoin, jossa pilarit ja kattoristikot toimivat kehäjäykisteenä osana rakenteen kokonaisjäykistystä.

- Hankalasta geometriasta huolimatta rakenneosien mittatarkkuus ja sopiminen paikalleen toteutui hyvin, kertoo osastopäällikkö Tomi Eloranta Sweco Rakennetekniikka Oy:stä.

Rungon teräsrakenteet on toimittanut Normek. Suunnitelmien yhteensovittamisessa tietomallintaminen oli aivan välttämättöntä. Tietomallin käyttö kaikkien osapuolten apuna oli edellytys sille, että hanke pysyi aikataulussa.

Tinkimätöntä arkkitehtuuria

Eloranta kommentoi, että arkkitehti latasi toteutukselle paljon odotuksia.

- Oli ilo päästä kerrankin toteuttamaan juuri sitä mitä haluttiin. Esimerkiksi odotusaulaan toteutettiin pilarit harvassa ja hoikkina ja tilasta saatiin hangaarimainen ja avara.

Terminaalissa näkyvien jäykisteiden määrä on hyvin rajallinen ja rungossa onkin käytetty kehäjäykistystä, joka tuo lisähaasteensa liitossuunnitteluun. Betonielementtien suunnittelussa ulkonäölliset asiat korostuivat porrastornien ja seinien saumajakoja suunniteltaessa.

- Kaikissa kohteen rakenneratkaisuissa esteettisyydellä oli merkittävä rooli, Eloranta kertoo.

Aulan lakikorkeus on yhdeksän metriä, josta katto laskeutuu kohti 3,5 metrin korkuisia sivuja. Näin matkustajia ohjataan huomaamattomasti siirtymään kohti rakennuksen reunoilta lähteviä aluksia. Reittien selkeyttä ja turvallisuutta lisäävät laajat lasipinnat. Yksi Silvennoisen tavoitteista olikin muovata matkustajien liikkumisesta niin itsestään selvää, että suuntia ei tarvitse pähkäillä. Tämä on toteutunut mainiosti, sillä tila todellakin kertoo, minne tulee mennä.

Erityisen tyytyväinen Silvennoinen on sisäkattojen toteutuksesta.

- Puukatot ja alumiinikatot tuovat tilaan kontrastia, kahdenlaista tunnelmaa. Hienossa puualakatossa oli paljon ratkaistavia kysymyksiä: miten saadaan kattopinta kaarelle, miten erityisesti murtokohdat saadaan oikeaan muotoon ja lopputulos näyttämään hyvältä.

Puukattoon saatiin myös sijoitettua hyvin huomaamattomasti valaisimet sekä muu talotekniikka. Valaisimiin tulee kiinnittäneeksi huomiota tuskin silloinkaan, kun päivänvalokytkimellä itsestään syttyvät lamput alkavat valaista, alkaen tilan vähiten valoisista eli kauimpana ikkunoista sijaitsevista kulmauksista.

Kuten kaikki terminaalin näkyvät osat, odotusaulan vesikatto on sekin toteutettu kaupunkikuva huomioiden. Vettä pitävän kermikatteen päälle haluttiin alumiinilevystä tehty peltikate. Sen asentaminen paikoilleen oli arkkitehdin mielestä vaikuttavan näköistä touhua.

- Kymmenen miestä kantoi tuulisella vesikatolla yhtä pitkää alumiinisuikaletta kerrallaan ja saumasi sen paikoilleen.

Teräksellä se onnistui

Teräs on se keskeinen materiaali, joka mahdollisti Länsisataman uuden terminaalin arkkitehtuurin.

- Kun rakenteiden pitää olla hoikkia ja dimensioiden matalia, tarvitaan terästä, Eloranta tiivistää.

Terminaalin ja matkustajakäytävien rakenteisiin käytettiin yhteensä noin 2000 tonnia terästä. Tuulta ja kosteutta uhmaavat rakenteet on suunniteltu kestämään ainakin sata vuotta. Metallinhohtoinen ulkonäkö puolestaan kestää hyvin vaativienkin matkalaisten katseen.
Sataman Ari Parviainen toteaa, että lopputulos on jopa ylittänyt odotukset.

- Kun tämän näkee valmiina, voi todeta, että uusi terminaali sekä toimiva että myös kaunis. Voi sanoa, että se kuuluu tähän paikkaan, Parviainen kiteyttää.

Teksti: Johanna Paasikangas-Tella, LFC Group

Artikkeli on julkaistu Teräsrakenne-lehdessä 4/2017.