Rakentamisen suhdannekäyrien suunta kohden kaakkoa

Tällä hetkellä ei käy kateeksi analyytikoita. Rakentajien toiveissa on että edes joku kertoisi positiivisia uutisia rakentamisen tulevaisuudesta. Aina kun joku ennustaa lievää kasvua niin välittömästi tämä torpataan jonkun toisen toimesta. Yhteinen näkemys tuntuu kuitenkin olevan siitä että Suomen talous supistuu hieman myös kuluvana vuonna. Konkurssien ja työttömyyden lisääntyminen ovat selkeitä merkkejä tätä näkemystä tukemaan. Se tieto että joka viidennellä suomalaisella on joko suoraan tai välillisesti yhteys rakentamiseen korostaa luonnollisesti tuskaa.

Tilannetta arvioidaan samanlaiseksi kuin koronakriisin aikana, mutta ei kuitenkaan yhtä heikoksi kuin finanssikriisissä. ”Asuntorakentaminen sukeltaa koko vuoden - toimitiloissa elää vielä hiipuva toivo” analysoi tilannetta Rakennusteollisuus RT. Lisää kuitenkin myös että ”Asuminen putoaa enemmän kuin finanssikriisissä”. Meille teräsrakentajille ei asuntotuotannon tyrmäys kanveesiin juurikaan vaikuta. Vaikka haluaisimmekin niin asuintalojen pääasialliset rakennusmateriaalit ovat jotain muuta kuin terästä. Suomessa esimerkiksi teräsrunkoisten asuinkerrostalojen määrä rajoittuu muutamaan pilottitaloon vaikka maailmalla niitä rakennetaan paljonkin. Tässä olisi uusille sukupolville innovoitavaa riittämiin varsinkin kun vihreän teräksen saatavuus tulee paranemaan huomattavasti seuraavan vuosikymmenen aikana.

Teräksen käyttö Suomessa runkomateriaalina on jo vuosikymmeniä ollut noin viidennes kaikkien runkomateriaalien vertailussa. Teollisuus-, varasto-, logistiikka-, liike- ja toimitilarakennukset ovat niitä, joissa teräksen osuus runkomateriaalina on huomattavasti suurempi. Toimitilojen kokonaismarkkinassa, joihin edellä mainitutkin kuuluvat on odotus markkinoiden elpymisestä ja potentiaalista. Julkisen- ja teollisen rakentamisen apu on toivottavaa. Isoja hankkeita on vireillä mutta myös paljon epävarmuutta niiden toteutumisessa. Julkisella puolella erityisesti palvelurakennukset kuten esimerkiksi sairaalat ovat olleet tervetullut lisä rakentajille. On harmi että työmarkkinoiden tilanne varjostaa koko ilmapiiriä ja se myös heikentää investointiherkkyyttä. Toivokaamme että korkojen luvattu lasku sekä reaalitulojen kasvu auttaa rakentajien kurimukseen.

Viitaten edelliseen pääkirjoitukseeni kansallisessa regulaatiossa eli uudessa Rakentamislaissa on tapahtunut kehitystä. Lausuntokierroksen jälkeen poliittinen linjaus on muuttanut muutamia tärkeitä asioita. Niistä ehkä tärkeimpänä meidänkin työpöydillä ollut ilmastoselvitys sai lisäaikaa vuodella eli sitä vaaditaan vasta vuoden 2026 alusta. Pöydällä on kuitenkin paljon kirjain- ja numeroyhdistelmiä, joissa riittää puuhaa. Tässä pari esimerkkiä niistä: c-PCR, CPR, LCA, CBAM, ESPR, EPBD, PEF, EPD, prEN, SReq… jne.

Suhdanteiden kaakkoon kääntyminen on aiheuttanut tuskaa myös Teräsrakenneyhdistykselle. Seuraavan pääkirjoituksen tulette lukemaan vasta joulukuussa ilmestyvästä lehdestä. Taloudellisista syistä olemme joutuneet peruuttamaan syyskuun lehden julkaisun.

 

Timo Koivisto, Toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry