Arkkitehti valaa materiaalivalintojen perustukset

Marraskuussa pidetyssä Teräsrakennepäivässä palkitsimme jälleen kerran Vuoden Teräsrakenteen. Tämän vuoden voittaja on Vuosaaren biolämpölaitos. Tämän tyyppisessä teollisuusrakennuksessa materiaalivalinnat ovat toki helppoja, kun vaihtoehtoja ei juurikaan ole. Runkorakenteet kantavat laitetoimittajien hyvinkin raskaita koneita ja laitteita, ja tilankäyttö ahtaasti pakatussa rakennuksessa on rajallista, mikä myös ohjaa suunnittelua ja valintoja.

Arkkitehti on se henkilö, joka projektin alkuvaiheessa valitsee rakennukseen tulevat materiaalit suunnittelemiensa muotojen perusteella. Mittamaailma antaa viitteet mitä materiaaleja esimerkiksi runkorakenteet vaativat. Kun on kyse isoista jänneväleistä, teräs on usein ainoa materiaali, joista kantavat rakenteet on tehtävä. Hyvänä esimerkkinä tästä on esimerkiksi urheilu- ja teollisuusrakentaminen. Tänäkin vuonna Vuoden Teräsrakenne -kilpailussa hyvinä esimerkkeinä teräksen sopivuudesta näihin kohteisiin olivat Nokialla sijaitseva palloiluhalli sekä tietysti voittajaksi valittu Vuosaaren biolämpölaitos.

Kokonaisuudessa kyse ei ole tietenkään pelkästään runkoratkaisuista, vaan yhtenä merkittävänä tekijänä on rakennuksen muoto ja estetiikka. Palkintolautakunnan sihteerinä toimiessani mieleeni jäi erityisesti tämä tuomariston kommentti, joka kertoo arkkitehtuurin merkityksestä myös teollisuusrakentamisessa: ”Äärettömän kauniilla tavalla pelkistyneiden ja teollisten osien välinen suhde muodostaa veistoksellisen koneromanttisen mutta kuitenkin täydellisesti toimivan logistisen kokonaisuuden”. Ei ole siten myöskään ihme, että voittajakohde oli tänä vuonna mukana finalistien joukossa myös World Architecture Festival 2024 -kilpailussa.

Julkisivuilla on luonnollisesti suuri merkitys arkkitehtuurissa. Suomessa metalliset julkisivut ovat taas muodissa johtuen uusista teknologioista kuten perforoinnin kehittymisestä. Samoin valaistusuunnittelu on helppo yhdistää metallijulkisivuihin. Viimeisimpien tilastojen mukaan uudisrakentamisessa kaikista julkisivumateriaaleista metalli tulee toisena puun jälkeen. Teollisuusrakentamisessa se on ylivoimainen ykkönen yli 70 prosentin osuudella. Julkisessa rakentamisessa metallisia julkisivuja on noin viidennes.

Teräsrakentaminen on myös kestävää rakentamista, mistä Vuoden Teräsrakenne -kilpailuun tulleetkin ehdotukset hyvin kertovat. Erityisesti uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat teräksellä lähes rajattomat. Uudelleenkäytetyt teräsrakenteet voivat vähentää merkittävästi uuden rakennuksen ympäristövaikutuksia. Uudelleenkäytettävien ja purettavien rakenteiden suunnittelu vähentää tulevaisuuden rakennusten ympäristövaikutusta entisestään. Teräksen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää uudelleenkäytöllä jopa 90 % johtuen siitä, että uudelleenkäytettyjä tuotteita voidaan pitää lähes päästöttöminä elinkaarilaskennassa. Arkkitehtuurilta tämä vaatii modulaarisia suunnitteluperiaatteita, jotka mahdollistavat rakenteen helpon mukauttamisen ja muokkaamisen.  

Vuoden Teräsrakenne -kilpailuehdotuksissa oli käytetty innovatiivisesti myös muita materiaaleja kuin terästä. Samoin kuin nyt tulevaisuudessakin tullaan tekemään rakennuksia, joissa edustettuina ovat kaikki materiaalit. Oma arvioni on, että jokaisessa uudisrakennuksessa tullaan käyttämään terästä, betonia ja puuta aivan kuin tälläkin hetkellä. Betonista tehdyissä perustuksissakin löytyy terästä ja betonia sulassa sovussa.

Timo Koivisto, Toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry