Miljardin euron teräsrakentaminen tulevaisuuden skenaarioissa

Viime viikolla julkistettiin Luonnonvarojen käytön skenaariotyön tuloksia Ympäristöministeriön tilaisuudessa otsikolla ”Miljardien mahdollisuus: kiertotaloudesta reitti hyvinvoivaan Suomeen”. Suomen valtion asettamat kiertotaloustavoitteet sisältävät kolme päätavoitetta: Primääriraaka-aineiden kulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa, Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä sekä Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. 

Tähän liittyy vapaaehtoinen sitoumus Kiertotalouden Green Deal, jonka valmistavissa työpajoissa Teräsrakenneyhdistyskin on ollut mukana lähes 90 muun toimijan kanssa. Green Deal on ainutlaatuinen vapaaehtoinen hallinnon ja valtion kokeilu. Itse sitoumuksia aletaan tehdä ensi vuonna.

Skenaarioita on kolme eli Perus-, Kiertotalous- ja Hiilineutraalisuusskenaario. Keskeisiä tuloksia, joita havaittiin ovat muun muassa raaka-aineiden kulutuksen taittuminen, BKT:n vahvistuminen sekä tärkeimpänä Suomen kiertotalousasteen tavoitteen saavuttaminen. Voidaan myös todeta että Suomen kehitys jää silti alle Euroopan keskiarvon. Keskeisin ja myös hälyttävin tulos, joka ilmeni tutkimuksesta on se että vaikka kunnianhimoisemmankin skenaarion toteutuessa kasvihuonekaasujen nettotase jää positiiviseksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi nähdään teknologian kehittyminen siten että tuo ylijäämä saadaan poistettua tuotanto- ynnä muilla prosesseilla. Suomen teräksen valmistus on otettu huomioon tuossa kunnianhimoisimmassa skenaariossa siten että sen päästöt on huomioitu nollaksi. Tosin sanoen ylivertainen teknologia teräksen valmistuksessa tukee Suomen tavoitteisiin pääsemistä.

Rakentamisen kansallisessa ja Euroopan laajuisessa regulaatiossa kiertotalouteen läheisesti liittyvillä kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä on merkittävä rooli. Tosin hiilijalanjäljen laskennassa toimivan kierrätysmarkkinan omaavilla suljetun kierron materiaaleilla kuten teräksellä pelkkä kierrätysmateriaalin osuus valmistuksen yhteydessä ei kuitenkaan kuvaa riittävästi kierrätyksen tuomia hyötyjä, joten kierrätyspotentiaalin laskenta tarvitaan niitä osoittamaan. Euroopan velvoittavissa säädöksissä EU Taxonomy Climate Delegated Act velvoittaa pinta-alaltaan yli 5 000 m2 ja EU EBPD:n revisio tulee velvoittamaan yli 2 000 m2 rakennusten rakentamisen GWP-potentiaalin laskemisen elinkaaren kunkin vaiheen osalta rakennustason standardin EN 15978:n mukaisesti. Myös uuden Rakennustuoteasetuksen ehdotuksessa edellytetään, että rakennukset on suunniteltava ja toteutettava niin, että rakenneosat ovat uudelleenkäytettävissä tai kierrätettävissä.

Säädöksiä kiertotalouden tukemiseen on riittävästi ja niistä suurin osa ovat myös velvoittavia. On selvää että kansallisessa regulaatiossa myös Euroopan asettamat ohjeistukset on otettava huomioon. Kuitenkin vielä moni ajattelee että koko kiertotalous on jotain abstraktia sanahelinää eikä sitä tarvitse ottaa kovin vakavasti. Teräsrakentajat ovat kuitenkin ymmärtäneet sen merkityksen ja toivottavasti myös lainsäädäntö suo meille jatkossakin mahdollisuuden hyödyntää teräksen erinomaista kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöpotentiaalia. 

Timo Koivisto, Toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry