S-Market Urjala – kiertotaloutta puhtaimmillaan!

Kiertotalous on seksikäs teema ja tämän otsikon alle yritetään ujuttaa jos jonkinlaista ratkaisua, joiden yhteys termin alkuperäiseen tarkoitukseen on hämärtynyt.

Onneksi löytyy myös todellisia, kovan luokan kiertotalousratkaisuja, jotka ovat myös taloudellisesti perusteltuja. Terärakentamisessa kiertotalouteen ei tarvitse siirtyä, vaan koko teräsrakentaminen on perustunut siihen aina. Perinteisesti tämä on liittynyt materiaalin kiertämiseen ikuisesti, mutta hyviä esimerkkejä löytyy myös teräsrakenteiden uudelleenkäytöstä.

Pirkanmaan Osuuskauppa suunnitteli 2000-luvun loppupuolella uuden Prisma-hypermarketin rakentamista Tampereelle tontille, jolla sijaitsi 80-luvun alkupuolella rakennettu noin 2000m² teräsrakenteinen liiketila. Osuuskaupalla oli samaan aikaan investointisuunnitelma myös Urjalaan uudelle S-Marketille.  Nämä kaksi projektia yhdistämällä saatiin aikaan kestävän kehityksen mukainen malliesimerkki, missä säästettiin sekä luonnon että taloudellisia resursseja. Uusi S-Market suunniteltiin niin, että purettavan rakennuksen runko- ja kattorakenteet voitiin hyödyntää täysin uudessa rakennuksessa.

Rakennuksen runko koostui liittorakenteisista RHS-profiileista sekä pää- ja sekundäärisistä teräsristikoista. Kattorakenteena olivat ohutlevyteräksiset kantavat profiilit. Nämä kaikki ja myös kattoeristeet hyödynnettiin uudisrakennuksessa. Rakennuksen runkosyvyys on 27 m ja kokonaiskorkeus 6,3 m. Runkoväli on 12m ja sekundääriristikoiden jako 4,5m. Rakennusliike Ari Hiltunen purki vanhan rakennuksen ja rakensi uuden vuosien 2008 ja 2009 aikana. Rakennuksen purku sujui ilman ongelmia ja rakenteet saatiin purettua hyvin ehjänä suunnitelman mukaisesti. Pää- ja sekundääriristikot oli toteutettu pulttiliitoksilla samoin kuin pilareiden kiinnitys perustuksiin. Kantavat teräsprofiilit oli kiinnitetty ruuveilla. Rakenteet täyttivät sen aikaiset uudet rakentamismääräykset kantavuuden osalta. Palomääräysten muutosten takia teräsrakenteet palosuojamaalattiin uuteen kohteeseen.  Katon  kantavat profiilit olivat kuumasinkittyä ja katto maalattiin uudessa kohteessa alapuoliselta osaltaan.

Rakenteiden uudelleenkäyttöön päädyttiin aikanaan täysin taloudellisin perustein ja koko rakennusprojektissa saavutettiinkin noin 10% kustannussäästö verrattuna normaaliin uudisrakentamiseen. Hiilidioksidipäästöt eivät tuolloin vielä ohjanneet rakentamista, mutta esimerkki osoittaa hyvin, että järkevillä ratkaisuilla saadaan sekä taloudellisesti että hiilijalanjäljen kannalta kestävä lopputulos. Rakenteiden tulevaisuuden uudelleenkäyttöpotentiaali on ehdottomasti saatava tärkeämpään rooliin tulevissa uudisrakennusten vähähiilisyyteen tähtäävissä määräyksissä.

Jyrki Kesti

Teräsrakenneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja