Vähähiilistä rakentamista vai kiertotaloutta – mieluummin molempia

Kestävät ja ainutlaatuiset rakennukset syntyvät tekijöiden ja materiaalien yhteistyöllä. Palkittuja esimerkkejä yhteistyöstä ja hybridirakentamisesta ovat mm. kansalliskirjasto Oodi ja Olympiastadionin peruskorjaus. Niissä molemmissa sekä teräksellä, betonilla että puulla on ollut oma merkittävä rooli rakennuksen ainutlaatuisten ratkaisuiden mahdollistajana.

Vuosikymmenien aikana hioutunut suunnitteluosaaminen varmistaa sen, että oikea materiaali osataan valita oikeaan paikkaan materiaalin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Suunnitteluosaamiselle on annettava sijaa myös tulevaisuuden vähähiilisellä tavalla rakennetussa ympäristössä. Kaiken keskiössä tulee olla kestävä rakennus, jonka viihtyvyydestä, energiatehokkuudesta, muunneltavuudesta sekä koko elinkaarenajan hiilijalanjäljestä on huolehdittava. Vähähiilinen rakentaminen on muutakin, ei vain materiaalien valintaa ja vertailua, mikä tuntuu olevan yleinen käsitys erityisesti LCA-konsulttien keskuudessa.

Tuoteteollisuudella on tärkeä rooli ilmastotalkoissa. Sen eri sektoreilla on toinen toistaan kunnianhimoisempia tiekarttoja ja hankkeita kohti hiilineutraaleja tuotteita.  Esimerkkeinä mainittakoon mm. teräs- ja betoniteollisuuden hankkeet kohti hiilivapaata terästä ja vähäpäästöistä betonia, sekä eristeteollisuuden hankkeet esimerkiksi eristejätteen hyödyntämiseksi. Useimmat tavoitteet tähtäävät vuoteen 2035 ja 2050, jotka on asetettu Suomen ja EU:n osalta hiilineutraaliuden rajapyykeiksi. Millään yksittäisellä ratkaisulla ei päästä nopeisiin ilmastovaikutuksiin, vaan työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. RT:n laatima vähähiilisyyden tiekartta osoittaa, että maaliin kyllä päästään, mutta järkevillä askelilla. 

Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous ovat olleet Suomessa tähän asti irralla toisistaan, mutta viimeistään nyt ne olisi välttämätön yhdistää ja myös lainsäädäntöä tulisi kehittää tukemaan niiden yhdistämistä. Ei riitä, että rakentaminen ja rakennuksen käyttö on vähähiilistä – meidän on huolehdittava rakennusten ympäristökuormituksesta myös niiden purkamisen jälkeen.  Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten rakennukset ja rakenteet ovat purettavissa ja mahdollisesti uudelleenkäytettävissä, tai miten materiaalit ovat hyödynnettävissä kierrätettynä uusien materiaalien ja tuotteiden valmistuksessa. 

Teräsrakentamisessa ei tarvitse siirtyä kiertotalouteen – siinä on oltu jo vuosisatoja.  On arvioitu, että 75 % kaikesta tähän asti valmistetusta teräksestä on edelleen käytössä. Tänä päivänä 95 % rakennuksista puretusta teräksestä kierrätetään tai käytetään uudelleen. Terästä voidaan kierrättää käytännössä ikuisesti ilman, että sen ominaisuudet heikkenevät. Tänä päivän noin kolmannes uudesta teräksestä valmistetaan kierrätysteräksestä. Koska romun saatavuus rajoittaa edelleen vielä pitkään siirtymistä kokonaan romuteräsperusteiseen tuotantoon, malmipohjaista tuotantoa tarvitaan vielä ja sen muuttaminen vähähiilisemmäksi on siksi tärkeää. Maailmalla ensimmäisenä tällä saralla on SSAB yhdessä LKAB:n ja Vattenfallin kanssa Hybrit-hankkeella, missä on tavoitteena tuottaa terästä fossiilivapaasti vedyn avulla. Hybrit-hanke on ainutlaatuinen, koska siinä tuotetaan uutta terästä päästöttömästi ja samalla lisätään tulevaisuuden romuteräksen nettomäärää.  Hanke on edennyt hyvin ja ensimmäiset fossiilivapaat teräkset ovat asiakkaiden käytössä jo vuonna 2026 – koko SSAB:n tuotanto on fossiilivapaata vuoteen 2045 mennessä.  Tämä kehitys tulee hyödyttämään koko arvoketjua ja lisäämään koko sektorin kansainvälistä kilpailukykyä.

Teräsrakenteet ja -rakennukset voidaan helposti nähdä materiaalipankkeina, joilla on taloudellista arvoa. Rakenteiden modularisointi ja BIM-mallien yleistyminen ja niiden sisältämä informaatio tukevat materiaalipankkiajatusta. Kun rakennusten elinkaarta katsotaan laajemmasta perspektiivistä, on helppo nähdä, että teräsrakentaminen on osa ilmastokriisin ratkaisua, ei osa ongelmaa.

 

Jyrki Kesti

Teknologiajohtaja, Ruukki Construction Oy

TRY:n hallituksen puheenjohtaja