- Blogit
- 10.3. Ajatuksia "vihreän teräksen" tulevaisuudesta
- 16.12. Teräsalasta tulikin ilmastotyön vauhdittaja
- 15.12. Teräs on tulevaisuuden ala
- 17.10 Kestävää kehitystä uudelleenkäytöstä
- 6.5. Masuunien varjoissa
- 25.2 Tilaajan tuska
- Blogikirjoitukset 2021
- 19.2. Vähähiilistä rakentamista vai kiertotaloutta
- 12.3. Laatu on ammattiylpeyttä
- 23.4. Kiertotaloutta puhtaimmillaan
- 17.5. Lineaarinen vai Kiertotalous
- 3.11. Viisikymppinen edunvalvoja
- 10.12. Teräksen keveyttä ja harmoniaa
- Blogikirjoitukset 2020
Teräksen keveyttä ja harmoniaa
Arkkitehtuurin rooli on aina ollut tärkeä Teräsrakenneyhdistyksen historiassa. Vuoden Teräsrakenne -kilpailussa sen merkitys korostui taas kerran. Palkintolautakunnan puheenjohtaja arvostettu arkkitehti Pekka Salminen vertasi palkittuja kohteita jopa legendaarisiin kansainvälisiin teräksisiin monumentteihin kuten Eero Saarisen töihin Yhdysvalloissa. Palkitun Helsinki-Vantaa lentoaseman T2 laajennuksen yhteydessä jäivät tuomariston kommenteissa erityisesti mieleen ylistävät sanat: ”Kohde kuvastaa ilmailun keveyttä ja liikkeen harmoniaa”. Kunniamaininnan saanutta Ylivieskan kirkon kellotapulia tuomaristo kuvasi urbaaniksi maisemaveistokseksi ja sitä Pekka Salminen vertasi koko maailman tuntemaan Eero Saarisen Gateway Arch muistomerkkiin St Louisissa. Kellotapulin julkisivu on säänkestävää terästä ja sitä käytettiin ensimmäisenä maailmassa Saarisen toimesta John Deeren traktoritehtaan pääkonttorissa Illinoisissa.
Teräksen keveyden vaikutelma tuleekin sen lujuudesta. Tuskin näitäkään yllä mainittuja kohteita ei olisi saatu aikaan millään muulla materiaalilla. On myös huomattavaa, että kohteet ovat edelleen ulkonäöllisesti muuttumattomia eikä aika ja säät niille ole mitään voineet. Itse asiassa ajan patina on suojannut säänkestävää terästä ilman erityisiä huoltotoimenpiteitä. Olen myös monesti rummuttanut teräksen suljettua kiertokulkua ympäristöasioiden yhteydessä ja jos näitä monumentteja ei palauteta sulatettuna uusioteräkseksi niin ne voidaan uudelleen käyttää sellaisenaan.
Arkkitehtuurin lisäksi on myös nostettava esiin suomalainen teräsrakenteiden suunnittelu ja erityisesti termi optimointi. Kuulimme syksyllä tutkimus- ja kehityspäivillämme monta loistavaa esitystä, miten algoritmit auttavat suunnittelutyötä ajankäytössä ja manuaalisen työn vähentämisessä. Optimoinnissahan haetaan systemaattisesti parasta mahdollista ratkaisua siten, että tärkeiksi arvioidut vaatimukset toteutuvat. Teräsrakennepäivässä tästä meille kertoi erityisasiantuntijamme tuore tekniikan tohtori Teemu Tiainen. Algoritmiavusteisesta suunnittelusta Teräsrakennepäivässä meille kertoi Ilari Pirhonen. Olen erityisen ilahtunut siitä, että hän yhteenvedossaan toi esille Suomen kansantalouden ja yhteyden siihen miten nykyaikaiset suunnittelumenetelmät tukevat teräsrakenteiden vientiä kaikkialle maailmaan. On selvää, että myös Teräsrakenneyhdistyksellä on merkittävä rooli teräsrakentamisen T&K -toiminnan ylläpitämisessä. Tulemme jatkossakin tukemaan opiskelijoiden ja opetusyhteisöjen tutkimus- ja kehitystoimintaa ja auttamaan tulevaisuuden teräsrakentamista omilla projekteillamme
Timo Koivisto, toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry
- UUTISET , TAPAHTUMAT
- Uutisarkisto
- Tilaa TRY:n Uutiskirje
- Teräsrakennekatsaus
- Tapahtumakalenteri
- Eurocode-koulutus
- Teräsrakennetyönjohtajien koulutus
- Teräsrakentamisen T&K-päivät
- Teräsrakennepäivä
- Vuoden Teräsrakenne -palkinto
- TRY Seminaarit ja Webinaarit
- Kandipooli
- Rakentamisen ohjeet
- Teräskattomaalareiden koulutus
- TERÄSRAKENNE-LEHTI
- Tilaa Teräsrakenne-lehti
- Teräsrakenne 3&4/2024 -verkkolehti
- Teräsrakenne 2/2024 -verkkolehti
- Teräsrakenne 1/2024 -verkkolehti
- Teräsrakenne 4/2023 -verkkolehti
- Teräsrakenne 3/2023 -verkkolehti
- Teräsrakenne 2/2023 -verkkolehti
- Teräsrakenne 1/2023 -verkkolehti
- Teräsrakenne 4/2022 - verkkolehti
- Teräsrakenne 3/2022 -verkkolehti
- Teräsrakenne 2/2022 -verkkolehti