Masuunien varjoissa

Viime aikoina kaikkien ajatuksissa on ollut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Luemme uutisista, kuinka Azovstalin terästehdas on antanut suojaa Ukrainan kansalle. Ukraina lukeutuu maailman suuriin teräksen tuottajavaltioihin. Maassa on toistakymmentä merkittävää terästehdasta ja samanlainen määrä isoja kaivosyhtiöitä, jotka louhivat rautamalmia. Esimerkiksi Mariupolissa olevan Azovstalin terästehtaassa on kuusi masuunia, jotka pystyvät tuottamaan terästä kutakuinkin saman määrän, mitä pohjoismainen teräsyhtiömme tekee vuositasolla. Useita Ukrainan masuuneita on pidetty sulana sotatilasta huolimatta, koska tulevaisuudessa niitä tullaan tarvitsemaan jälleenrakentamiseen sekä myös turvaamaan Euroopan teräksen saantia. Valopilkahduksiakin on onneksi näkyvissä. Esimerkiksi Kryviy Rihssä on kahden masuunin määrä alkaa tuottaa raakarautaa toukokuun aikana. Samoin rautamalmin viennissä on jo positiivisia näkymiä.

Ukrainan teräs- ja rautamalmibisneksessä on kyse miljardeista euroista ja sodan vaikutukset näkyvät myös omilla markkinoillamme. Euroopan unioni asetti täyden tuontikiellon Venäjän ja Valko-Venäjän teräkselle maaliskuussa. Nämä maat ovat olleet tariffikiintiöiden piirissä, ja niiden kiintiöt jaettiin muiden maiden kesken tuontimäärien suuruusjärjestyksessä. Muun muassa Turkki sai lähes kolmanneksen lisää tonneja, minkä arvioidaan tuottavan tänä vuonna miljardin euron verran tuloja lisää turkkilaisille teräsyhtiöille. Euroopasta on myös kantautunut huhuja, että ostajat ovat olleet jopa valmiita maksamaan suojatullimaksuja niiden piirissä oleville maille.

Epävarmuus hinnoittelussa ja teräksen saatavuudessa on koskenut meitä teräsrakentajia ennennäkemättömällä tavalla. Kriisin vaikutukset näkyvät niin betoni- kuin rakenneteräksissäkin. Hankintaorganisaatiot kertovat hurjia tarinoita, kuinka tarjousten voimassaolo eurooppalaisilta tukkureilta on ollut vaivaiset 30 minuuttia, ja että iltapäivällä aamun hinnat ovat jo nousseet. Niinpä rakentamisessa on jo ollut projektien aloitusten peruutuksiakin materiaalisaatavuuden epävarmuudesta johtuen. Urakoiden hinnoittelu on luonnollisesti myös aiheuttanut suurta päänvaivaa. Mihin hinta on sidottava ja mitä materiaalit maksavat puolen vuoden päästä, kun projekti alkaa? Vaikka hinnat sidottaisiin mihin indekseihin tahansa, hintataso voi olla joka tapauksessa taivaissa projektin alkaessa. Tähän ongelmaan ovat onneksi tilaajatkin jossain määrin antaneet tukea, ja näistä asioista on pystytty keskustelemaan yhdessä. On selvää, että koko arvoketjun on yhdyttävä solidaarisuustalkoisiin, eikä tilanne saa aiheuttaa kärsimystä yksittäisille toimijoille. Tämä edellyttää sopimus- ja toimitusehdoista sopimista koko ketjussa ilman itsekkyyttä.

Teräs materiaalina on mukana kaikissa rakentamisen osa-alueissa. Sitä tarvitaan jo perustuksista lähtien eli ilman sitä tuskin päästään alkua pidemmälle. Kun kriisin vaikutukset näkyvät myös muiden materiaalien hinnoissa, on koko rakentamisen toimiala siksi harmaiden pilvien alla. Uskon kuitenkin, että toimijat tekevät kaikkensa kriisin vaikutusten minimoimiseksi, ja että päättäjillä riittää uskoa sekä tahtoa ongelmien ratkaisemiseksi. Toivomme vilpittömästi myös, että humanitääriset kauheudet loppuvat Ukrainassa ja masuunien varjoissa piileskelevät viattomat kansalaiset saadaan pelastetuksi jälleenrakentamaan uutta tulevaisuutta.

 Timo Koivisto