Vähähiilisyydestä fossiilivapaaseen teräsrakentamiseen

Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Olemassa olevalla ja tulevalla rakennetulla ympäristöllä on tähän suuri vaikutus päästöjen osalta. Nyt rakennetun ympäristön päästötaso on vajaa 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ja nollaa tavoitellaan reilun kymmenen vuoden kuluttua. Tosin energiankulutuksen rooli eli myös käyttövaiheen energian päästöt näistä päästöistä on huomattava eli noin 75 prosenttia. Suomen kokonaispäästöt ovat luokkaa 50 miljoonaa tonnia.

Näistä päästäänkin sopivasti päivänpolttaviin asioihin, joista yllättäen kansalaisetkin tuntuvat olevan kiinnostuneita, ainakin skeptisessä mielessä. Kyseessähän on fossiilivapaaseen teräksen tuotantoon siirtyminen ja erityisesti sen aikataulu. Pohjoismaissa tämä kehitys on ollut huikeaa ja ainutlaatuista koko maailmassa. Pohjoismainen teräsyhtiö SSAB joka edelläkävijänä jo vuonna 2016 yhdisti voimansa Euroopan suurimman rautamalmintuottaja LKAB:n ja ison sähköntuottaja Vattenfallin kanssa ja joiden kanssa aloitettiin HYBRIT-hanke, joka muuttaa teräksen tuotannon fossiilivapaaksi. Tämän teknologian käyttöönottoa aikaistettiin viime vuonna viidellätoista vuodella ja nyt fossiilivapaata terästä tullaan tuottamaan täydellä volyymilla jo 2030. Viitaten Suomen kokonaispäästöihin niin tämä teknologia tulee laskemaan niitä huikeat 7 prosenttia vaikka suomalaisen terästuotannon päästöt ovat jo nyt olleet maailmanlaajuisesti suhteellisesti kaikkein pienimmät.

Skeptisellä kiinnostuksella tarkoitan uusinta investointiuutista norjalaisten suunnitelmasta perustaa terästehdas Inkooseen. Välittömästi uutisoinnin jälkeen lehdissä oli toinen toistaan epäilevämpiä kirjoituksia sen mahdottomuudesta. Allekirjoittaneeltakin kysyttiin useasti, että onko tämä Blastr Green Steel -kuvio ollenkaan realistista. Tähän vastauksena käy vertailu vaikkapa Ruotsin kuvioihin. Luulajan lähellä on alkanut terästehtaan rakentaminen viime vuoden lopulla ja sen ensimmäiset urakkasopimukset on jo solmittu. Kyseessä on H2 Green Steel yritys, joka on perustettu vain kolmisen vuotta sitten. Heidän tavoitteena on tuottaa fossiilivapaasti tuotettua terästä jopa 5 miljoonaa tonnia 2030. Oli myös hienoa lukea uutisia suomalaisen yrityksen historiansa suurimman urakan solmimisesta tehtaan pohja- ja maanrakennustöistä.

Kyse on kaikissa kolmessa hankkeessa yhteensä 10 miljoonasta tonnista fossiilivapaasti tuotetusta teräksestä. Euroopassa kulutetaan terästä noin 150 miljoonaa tonnia vuodessa ja on arvioitu että ”vihreän teräksen” kysyntä olisi jopa 50 miljoonaa tonnia vuonna 2050. Tämä yhtälö tarkoittaa sitä, että nämä ainutlaatuiset hankkeet Pohjoismaissa tuskin jäävät ainoiksi vaan niitä tullaan näkemään vielä lisää tulevina vuosikymmeninä.

Rakentamislaki hyväksyttiin juuri eduskunnassa ja sen voimaantulo siirtyy vuoteen 2025. Laissa on mukana muun muassa rakennusten ilmastoselvitys, jonka ongelmana on, että se ei ota tarpeeksi huomioon materiaalien kierrätys- ja uudelleenkäyttöpotentiaalia elinkaaren loputtua. Se tarkoittaa, että nykytekniikalla valmistetun ”neitseellisen teräksen” asema voi heiketä oleellisesti ennen kuin lähes päästötön ”vihreä teräs” saadaan markkinoille. Laki ei myöskään tue materiaalineutraalia rakentamista tarpeeksi ja on mahdollista, että kiertotalouden uusien arvoketjujen kansantaloudelliset hyödyt vaarantuvat tukemalla vain yksittäisiä huonosti kierrätettäviä materiaaleja.

Timo Koivisto, Toimitusjohtaja, Teräsrakenneyhdistys ry